Uninuttu

tähän idea tuli äidiltäni. Minä, tuolloin jo  lähestymässä kiivaasti keski-ikää ja hän jo elämän kaaren loppupuolella. hän oli kova neulomaan nuorempana ja kertoi tehneensä aikoinaan itselleen pehmeitä ja lämpimiä uninuttuja. Ne ovat käteviä, kun illalla lukee sängyssä ja etenkin talvi-iltaisin lämmittävät ihanasti ja sitten on hyvä kääriytyä nuttuun ja nukahtaa. Langan ostin Menitasta. En kyllä enää muista, mitä se oli. Käsin värjättyä toki ja ihanan pehmeää ja ohutta.  Malli löytyi Dropsin sivuilta. Nappeja eikä muita uninuttu tarvitse, koska siihen vain kääriydytään ja täytyy sanoa, että idea ei ollenkaan hassumpi ja nyt syksyn koittaessa uninuttu kaivetaan jälleen sängyn viereen, dekkaripinon oheen.