Voihan Korsnääs vol 2879, vihdoin!

Noniin, siinä se sitten vihdoin on. en tee toista. En koskaan. En ikinä. En itselle, enkä kenellekään muulle. Vaikka paita on kaunis, niin kyllä tuo matka oli mun hermorakenteelle liikaa.

Tottakai sillä saattoi olla tekemistä, etten ollut koskaan virkannut. Noo, jos nyt jotain patalappua kansakoulussa ei lasketa...opiskelin kuviovirkkauksen youtubesta issekseni. Ongelma ehkä oli se, että sitten kun virkataan, niin sitten virkataan. Toisaalta tämä on ihan hyvää matkantekoakin...toisaalta. 

Toinen ongelma oli sitten se, että Taito shopin ohjeessa oli muutamia virheitä, joka on kyllä anteeksiantamatonta. Ensinnäkin kuva ei vastannut ohjetta. Joo en lukenut pientä printtiä ohjeen alla, että noita kuvioita voi tehdä ihan niinkun huvittaa. Mä olen sen verran yksinkertainen, että jos kuva on kiva, niin oletan ohjeen olevan samanlainen. Se kuulemma on korjattu nyt ohjeeseen. 

lisäksi hihojen suussa olevan virkkauksen ohje, jossa hihansuut pitää kääntää  päällekäin, on virhe, tuosta en enää viitsinyt ilmoittaa, vaan tein ne kuten halusin. Mahdollisesti samaa kauluksessakin, mutta tuossa vaiheessa en enää lukenut ohjetta :)

En olisi ikinä saanut tätä valmiiksi ilman ihanaa työkaveriani, joka teki steekkauksen, ompeli hihat kiinni ja aloitti kaulusta. Tuossa vaiheessa kertomus sisälsi lähinnä painokelvotonta tekstiä...

Yhtä kaikki. Virkkaaminen ei ole mun juttu.  se ei tunnu omalta, ja alkava nivelrikko ranteessa äityy siitä. Hyvänä apuna oli kuitenkin paksunnettu virkkuukoukun varsi. No, nyt keskityn lähinnä sukkiin ja johonkin semmoiseen, jonka saa joskus valmiiksikin.

kuitenkin, ehkä olen vähän ylpeä, että sain tämän valmiiksi...